Tulippaani! Pienempi kuin kämmiä ja vahvempi kuin kuoren muotoinen suoja:

Tulippaanit (Terebellidae) ovat kiehtovia merieläimiä, jotka kuuluvat Polychaeta-luokkaan. Nämä putkimaisilla asunnoilla varustetut matomaiset olennot löytävät kotinsa lähes kaikista maailman valtameristä: matalissa rannikkoalueista syviin merenpohjiin. Tulipaanin ulkonäkö on varsin erikoinen, ja se muistuttaa monella tavalla kukkaa - sieltä nimikin juontuu!

Tulippaanien ruumis on pitkä ja kapea, ja sen päähän on kiinnittynyt useita tuntosarvia. Nämä tuntosarvet auttavat tuliaaniaa etsimään ravintoa ja tunnistamaan ympäristöään. Ruumiin päässä sijaitseva suu johtaa ruoansulatuskanalaan, joka kulkee koko ruumista pitkin ja päättyy peräaukkoon.

Tärkein piirre tulippaanissa on kuitenkin sen putkimainen asunto. Se erittää kalsiumkarbonaattia muodostaen lujasti kovan ja suojaavan putken, johon tuliaani voi vetäytyä tarpeen vaatiessa. Putki on yleensä vinossa ja upotettu sedimenttiin, mikä antaa tulippaanille lisäsuojaa saalistajilta. Putken sisäänsyöksiin kiertelemät raot ovat sopivasti kooltaan, jotta tuliaani voi kurkistaa ulos tarkkaillakseen ympäristöään, mutta silti pysyy turvassa.

Tulipaanien ruokavalio koostuu pääasiassa planktonista ja detrituksesta - eli kuolleesta orgaanisesta aineesta. Ne syövät ravintoa putkensuullaan, joka on varustettu pikkuruisilla karvoilla. Nämä karvat auttavat louhimaan planktonia vedestä ja kuljettamaan se suuhun.

Tulippaanit ovat hermafrodiitteja, eli niissä on sekä naaras- että koirassukuelimet. Ne lisääntyvät levittäen siittiöitä ja munasoluja veteen, missä hedelmöitys tapahtuu. Munat kehittyvät planktoniksi, jotka ajelehtivat virtojen mukana kunnes niistä tulee aikuisia tulippaaneja.

Tulippaanien merkitys ekosysteemille on suuri:

Tulippaanien tutkimus on vasta alkutekijöissään, ja meillä on paljon oppimista näistä kiehtovista merieläimistä. Niiden ainutlaatuinen biologia, elintavat ja ekosysteemin rooli tekevät niistä tärkeän kohteen jatkotutkimuksille.