Rämejänikkö: Onko se metsän salaperäinen mystiikkoniminen yövierailija vai pelkkä pieni ja kesy nallenpoikanen?

Rämejänikkö ( Neomys fodiens) on pieni nisäkäs, joka kuuluu jyrsijöiden lahkoon. Se on yksi harvinaisemmista Suomessa esiintyvistä nisäkkäistä ja elää pääasiassa ranta- ja metsäalueilla lähellä vettä. Rämejänikkö on yöaktiivinen eläin ja se tunnetaan erityisesti poikkeuksellisen herkullisesta ruoastaan: se syö enimmäkseen selkärangattomia eläimiä, kuten niveljalkaisia ja nilviäisiä, sekä pieniä sammakkoeläimiä.

Rämejänikön ulkonäkö ja elintavat

Rämejänikkö on varsin pieni nisäkäs; sen pituus vaihtelee 7-10 cm ja paino on yleensä alle 20 grammaa. Sen turkki on tiheää ja pehmeää, väriltään tavallisesti ruskeaan tai harmaaseen suuntaan, vaaleammilla vatsapuolella. Rämejäniköllä on pitkä, kapea kuono, pienet korvat ja tummat silmät.

Erittäin mielenkiintoinen piirre rämejänikköjen anatomiassa on niiden takaraajojen poikkeuksellinen rakenne: ne ovat pidemmät ja vahvemmat kuin eturaajat, mikä helpottaa niiden liikkumista vesistöjen lähellä. Rämejänikkö ei ole varsinainen uimari, mutta se osaa kulkea veden pinnalla ja hyppiä rannalta veteen nopeasti.

Rämejäniköt ovat yksinäisiä eläimiä ja ne luovat pesänsä yleensä puiden juurelle, kallioiden koloihin tai tiheikköjen alle. Ne rakentavat myös “luonnonvaraisia” ruokavarastoja piilottamalla saalistaan näihin paikkoihin myöhempää käyttöä varten.

Yöeläin metsästää veden alla: Rämejänikkö on yöaktiivinen eläin ja se lähtee metsästämään pimeän laskeuduttua. Se kulkee vesistöjen lähellä, tutkien maaperää herkullisten selkärangattoman saaliiden perässä.

Rämejänikön ruoka

Yllä oleva taulukko esittää rämejänikön pääasiallisia ruoka-aineita. Sen dieetti vaihtelee kuitenkin riippuen vuodesta ja saatavuudesta.

Rämejänikköjen tärkeä osa ekosysteemi

Rämejäniköt ovat tärkeä osa ekosysteemiä, sillä ne auttavat kontrolloimaan selkärangattomien populaatioita ja toimivat ravinnonlähteeksi muille petoeläimille. Niiden yöaktiivinen elämäntapa tekee niistä vaikeasti havaittavia ja tutkittavia, mutta niiden merkitys luonnollisessa tasapainossa on silti kiistaton.

Rämejänikön suojelu

Rämejänikkö on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja sen populaatio on vähentynyt viime vuosikymmeninä elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Suojelutoimenpiteitä rämejänikön kannalta ovat:

• Metsien suojelu: Rämejäniköt tarvitsevat runsasta metsäaluetta elääkseen ja lisääntyäkseen.
• Vesistöjen kunnostus: Hyvä vesi- ja rantoalueiden kunto on tärkeää rämejänikön elämälle.

Yleinen tietoisuus rämejänikosta

Rämejänikkö on yksi Suomen kiehtovimmista nisäkkäistä, jonka salaperäinen elämäntapa tekee siitä varsin mystisen olento. Sen suojelu vaatii yhteisöllisia ponnisteluja ja tietoa lajin tilasta sekä elinympäristön tarpeista.

Toivotaan että tulevaisuudessa rämejänikköä saadaan näkemään useammin metsissä ja rannoilla, muistuttaen meitä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä.